Kuono tuoksuvassa kukassa

Syreenit ovat niin suloisia, ihania ja tuoksuvia.

Tänään sain luonnon tuoksuterapiaa. Syreenit ovat auenneet ja niiden tuoksu leijailee sisälle asti. On ihan pakko mennä tunkemaan nenänsä violetteihin ja valkoisiin kukkaterttuihin. Puutarha on nyt jostain syystä erittäin runsashajuinen ainakin aamu- ja iltahämärässä. Se houkuttaa kai kimalaisia ja perhosia pölytystöihin.

Koira ei pahemmin piittaa kukkatuoksuista.

Alempana pensaiden juurella tuoksuvat vanhakantaiset, kerrotut valkoiset runoilijannarsissit (Narcissus poeticus plena). Ne aukevat aina muiden narsissien jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa.



Kukintaansa lopettelevat jalokiurunkannukset tuoksuvat myös erittäin hyviltä. Niitä ei ehkä arvosteta tuoksupuutarhan kasvina, koska ne ovat vain tuollaisia tavallisia kevätkeltaisia, jotka ryöpsähtävät kukkaan ja häviävät nopeasti pois. On nöyrryttävä ja kumarrettava niiden edessä, että voi hengittää niiden hyvää hajua.

Jalokiurunkannus.

Hopeapensas eli kilsepensas tuoksuu yllättävän voimakkaanmakeana. Vaikka sen kukat ovat mitättömän pienet, sen tuoksu ulottuu pihasta kadulle ja saa minut hyvälle tuulelle, kun käpsehdin aamulenkiltä kotiin.

Hopeapensas.

Ja tässä tulee päivän mainos. Katsopa, jos haluat ostaa leikkimökin tai keinun:
Hanki upea leikkimökki täältä!