 |
| Särkyneensydämen alut kuoriutuvat kapaloistaan. |
Lumihankeen on sulanut pälviä. Niissä näkyy elämää. Nyt löydän jo istutukseni, joita ei viikko sitten erottanut lumikinoksista ollenkaan. Vaaleanpunaista pilkottaa multaläikässä. Ne ovat särkyneensydämen alkuja, kasvivauvoja. Kuin pieniä sormia tai kuonoja pystyssä.
Toisaalla kuplivat raparperin uhkarohkeat ummut. Ihan pähkähullua porukkaa. Siihen vain keskelle lunta aikovat aueta.
 | ||||
| Tää tulis tästä nyttttt. Raparperi starttaa kevääseen. |
Pari päivää sitten ei sinivuokkoja näkynyt tontillamme. Tänään niitä oli jo monta. Hyvin hentoina, hyvin yksinäisinä. Miltei jokaisen kuvasin. Odotan innolla, että näiden ensimmäisten uskalikkojen jälkeen muutkin tupsahtavat näkyville isoina tuppaina ja värittävät harmaanruskean metsikön.
 | |
| Ensimmäinen? |
Hötöinen lumi häviää vauhdilla ja myöhästyneet krookukset pääsevät valoon ja aurinkoon. Minulla ei vielä kuki yksikään sipulikukka. Kukkimisvuorot ovat menneet sekaisin, kun lumi peitti niin pitkään sipulikukkien maastot. Naapurissa aurinkoisessa rinteessä kukkivat jo jouluruusut, joilla ei ole mitään tekemistä joulun eikä ruusujen kanssa.
 |
| Krookusten ja tasettien alut vakipaikallaan kriikunoiden alla. |
Mainos:
Portti puutarhasi hyvinvointiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti