sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Mansikkamaata rakentamassa

Kasvihuoneen taakse pykätään lisää kasvilavoja.
Shoppailin viikolla puutarhakaupoissa. Ostossaalis oli niukka: minä ostan vain etukäteen suunnitellun listan mukaan kasveja. Tai ainakin melkein aina.

Ostin kuitenkin muutaman mansikantaimen yllättäen. Minulla ei ole ennestään mansikkamaata.

Tämä savinen tontti vaatii aina hirmu myllerryksen ennen kuin taipuu kasvualustaksi. Päätin, että laitan mansikat kasvamaan lautakehikkoon. Siinä ne saa kohotettua ylös kalseasta savimaasta.

Kaupan puukehikoissa on tämä hintaongelma. Toiset ovat juuri ja juuri pystyssä pysyviä, hataria  rakennelmia. Toiset ovat liian puunattuja ja käsiteltyjä ja siksi aivan liian kalliita.

Meillä lojuu erinäisten rakennusprojektien jäljiltä vanhoja lautoja. Pressun alla ne lienevät vuosien aikana hiukan kärsineet, mutta osa on käyttökelpoista kyllästämätöntä ja käsittelemätöntä raakalautaa.

Tästä läjästä lautoja ja ripoja (= rima) omin pikkukätösin sahasin, veistin ja ruuvasin (huom. akkuporakoneella) kasvulaatikon. Muu Suomi katseli jääkiekkoa.

Mansikkamaan paikaksi valikoitui kasvihuoneen taustan papulavan viereinen vatukko. Jostain syystä tuossa kohtaa kasvavat vatut ovat kitukasvuisia ja kuivia. Siis ne vadelmamarjat. Varret rehottavat yhtä virkeinä kuin muuallakin.

Estääkseni elinvoimaa uhkuvien vadelmanvarsien sekä vuohenputkien tunkeutumisen niille kiellettyyn tilaan kaivoin ja kuokin maata puhtaaksi varsista ja juurista sekä peitin maan leveälti maisemointikankaalla. Sen päälle junttasin puukehikon. Kärräsin siihen ensin vanhaa kukkaruukkujen multaa, lisäsin sekaan puutarhajätekompostia ja biokompostorimultaa sitten vielä pari säkkiä kaupan multaa ja ripaus kanankakkarakeita. Yllättävän paljon maata mahtuu tuohon alaan.

Hentoiset Honeoye-mansikat pääsivät kotiinsa ilta-auringon paisteessa ja saunan lämmetessä. Jätin reunaan kasvuvaraa. Reunan ansiosta tämän päälle voi tempaista suojaharson, jos halla uhkaa kukinta-aikaan ja jos lintuset vaanivat kypisiä marjoja.

Nyt pitäisi keksiä, mitä laitan tuon maisemointikankaan päälle. Haketta minulla on ja lisää tulee, kunhan silppuri laitetaan laulamaan. Mutta eivätkös etanat viihdy kosteassa hakkeessa?
Sepeliä en aio tähän laittaa, sillä haluan kävellä paljain jaloin pihallani. Siispä mitä? Laattoja? Kiviä? Lautoja? Ruokomatto? Räsymatto?




1 kommentti:

  1. Hienoja laatikoita. Itse tekemällä saa paremman näköistä kuin kaupan tusina-tavara. Hyvää kesän jatkoa ja toivottavasti mansikat kasvavat kovasti!

    VastaaPoista