Risukasa kasvaa herneitä

Pensaspapuja ja härkäpapua kasvaa risujen päällä kohopenkissä.

Risuja oli kertynyt taas monta kasaa pihan reunoille. Hakkeena siitä menee osa kompostin kuohkeuttajaksi ja osa katteeksi kukkien juurelle. Mutta mitenkäs nämä piikkiset orapihlajat, ruusun oksat ja onttovartiset kasvien varret hyödynnettäisiin?

Tavattomia risuröykkiöitä kasattu koirien avustamana.

Laitoin takkuiset ja hyödyttömät kasat joutomaalle tontin reunalle, saksin pienemmiksi palasiksi pisimmät oksat ja välillä tepastelin kasan päällä. Annoin sateen kastella ja tiivistää. Lisäsin oksakasan päälle vielä heinävartisten kasvien jämiä, saven päältä irrotettuja turpeita ja muuta tarpeetonta orgaanista ainetta. Viileä kevät antoi aikaa kasailla savea risujen päälle. Välillä kastelin risukakkua pelkällä vedellä tai typpipitoisella lannoitevedellä. Siinä se mataloitui vähitellen.

Etualalla näkyy kerrosrakenne: risuja ja heiniä, savea ja multaa.

Joskus toukokuun lopulla kasasin hyvää multaa ja hyvin kompostointunutta hevosenlantaa kasvupenkiksi muuttuneen risukasan päälle. Päätin istuttaa palkokasveja, koska ne tarvitsevat lämpimän maan. Suomen kesähän on arvaamaton ja säiden vaihdellessa maa lämpenee hitaasti.

Risupenkin idea on siinä, että sen pitäisi oksien lahotessa lämmetä ja lisätä siten kasvuaikaa viileissäkin olosuhteissa. Lisäksi se nostaa kuohkean kasvutason irti savimaasta. Maan pinnalle rakennettu viljelypaikka pelastaa laiskan muokkaajan selkävaivoilta ja on tehokasta risujen hyötykäyttöä.

Permakulttuurissa kohopenkki mainitaan erittäin tärkeänä viljelyn apuna. Jossakin mainitaan, että kohopenkki olisi kiinalainen keksintö. Olipa se idästä tai lännestä kotoisin, se tuntuu hyvältä tavalta lisätä kasvuaikaa ja kasvimaata.